Internet on muuttanut ikuisesti videopelien maailman. Kerran pelin kehittäjillä ei ollut tekniikkaa palata ja korjata mahdolliset pelin mukana toimitetut virheet. Eikä näinä päivinä ollut DLC-lisäosia tai online-videopelimarkkinoita. Vain kymmenen vuotta sitten emme koskaan kuvitelleet, että suoratoistamme televisio -ohjelmia ja elokuvia pelikonsoleillamme.
Mutta luultavasti suurin muutos, jonka Internet on tuonut pelimaailmaan, on keskittyminen online -moninpeliin. Kun olin pieni, moninpelin pelaaminen tarkoitti ystävän löytämistä tulemaan ja jakamaan tavallisesti jaetun näytön kokemus. Nyt moninpeli on jotain, johon voin osallistua yksinkertaisesti kirjautumalla Internetiin.
Kilpailukykyiset pelitilat, kuten lipunkaappaus ja joukkueen kuolematurnaus kukoistavat nykyään. Jopa useimmat yksinpelit sisältävät jonkinlaisen online-tilan. Vaikka online-moninpeli on paljon hauskaa, olen edelleen syvästi surullinen tarinapohjaisen ensimmäisen persoonan ampujan (FPS) häipymisestä. Toki on monia muita pelilajeja, jotka sisältävät tarinankerronnan olennaisena osana pelikakkua, mutta FPS on alkanut karttaa loistavaa yhden pelaajan tarinankerrontaa.
En yritä sanoa, että FPS-peleissä ei enää ole yksinpelitiloja lainkaan. Minusta näyttää vain siltä, että niin monet FPS-kehittäjät ovat niin keskittyneet tarjoamaan sujuvan ja tasapainoisen verkkokokemuksen, että yksinpelikampanjat eivät enää saa niin paljon huomiota kuin ansaitsevat. Ollaan rehellisiä. Milloin viimeksi pelasit koko kampanjan Call of Duty -pelissä?
Kun alkuperäinen Medal of Honor julkaistiin PSOne -palvelua varten (kutsuimme sitä juuri PlayStationiksi), maailma oli radikaalisti erilainen paikka. MoH: lla oli oltava vankka yhden pelaajan kampanja, tai ihmiset eivät yksinkertaisesti halua pelata sitä. Kun sarja hyppäsi PC: lle Allied Assault -levyllään, online -moninpeli oli yleistymässä (ainakin PC -nimikkeiden osalta). Joten tietysti Medal of Honor: Allied Assaultilla oli todella loistava moninpeli. Ehkä olin silloin paljon vähemmän väsynyt, mutta muistan, että Allied Assaultilla oli myös erittäin hyvä yksinpelikampanja, jonka pystyin pelaamaan alusta loppuun useita kertoja kyllästymättä siihen. Itse asiassa siksi rakastuin tuohon peliin.
Alkuperäinen BioShock on melko tuore iso nimi FPS, joka sulki kokonaan pois kaikenlaisen moninpelitilan, ja sillä pelillä on yksi ilmiömäisimmistä tarinoista videopelihistoriassa. BioShockia kannattaa pelata pelkästään siksi, että tarina on niin loistava.
Vaikka pelit, kuten Call of Duty: Black Ops, houkuttelevat pelaajia erittäin kilpailukykyisillä online-tiloillaan, tarinapohjaiset FPS-pelit ovat taka-alalla. Ja naurettava menestys, jonka Call of Duty kokee nyt, tarkoittaa vain sitä, että kopioitujen pelien nimet yrittävät napata palan tästä moninpelistä.
Normaalisti tämä on paikka, jossa odotat minun julistavan, että yhden pelaajan FPS: n ennenaikainen kuolema on näköpiirissä. Mutta tällä viikolla olen optimistinen. Toki yksinpelin FPS on laskussa, mutta en usko, että se katoaa kokonaan. Ehkä tulee pimeä aika, jolloin online-moninpelit hallitsevat markkinoita ja tukahduttavat kokonaan tarinapohjaisen FPS: n äänet. Mutta tiedän ehdottomasti, että on yrityksiä, jotka haluavat pitää hienot tarinat tulossa.
Valve on yksi näistä yrityksistä. Toki Half-Life 2: Episode 3: n piti ilmestyä vuosia sitten, mutta olen melko varma, että Valve valmistaa meille jotain hämmästyttävää. Epäilen, että Half-Life 3 alkaa näkyä tutkalla liian kauan. Ja voit lyödä vetoa, että Half-Life 3 (tai Half-Life 2: Episode 3, kumpi tulee ensin) tulee olemaan yksinpeli ja sillä on tarina, joka pudottaa sukat.
BioShock Infinite on toinen yksinpeli FPS, joka näkyy tulevaisuudessa. Toki BioShock-sarja on omaksunut tämän moninpeli-ilmiön, mutta sarja on edelleen sydämessään juonipohjainen kokemus. Ja tähän mennessä julkaistu yksittäiskampanjan kuvamateriaali on ollut aivan järkyttävää.
Jopa Battlefield 3 näyttää tekevän valtavaa työtä varmistaakseen, että sen yksinpeli ei ole yhtä heikko kuin sarjan aiemmat merkinnät.
Left 4 Dead -sarja (kyllä, painopiste palaa Valveen) on ottanut mielenkiintoisen vasta-lähestymistavan tarinapohjaiseen FPS: ään: osuuskunnan FPS. Pelaajat eivät liity ampumaan toisiaan; he tekevät niin räjäyttääkseen zombeja yhdessä. (Toki, sekä Left 4 Deadilla että Left 4 Dead 2: lla on kilpailutilat, mutta näiden pelien todellinen painopiste on yhteistyökokemus.) Tämä on hyvä uutinen meille FPS-ystäville, jotka nauttivat loistavasta juonesta. Vaikka Left 4 Dead -sarja on uskomattoman ei-tarinapohjainen, kaava voi tuoda todellisia tarinoita takaisin FPS-peliin. Kuvittele Left 4 Dead -kaava, jota sovelletaan erittäin tarinapohjaiseen peliin. Voisit kokea kaikki mielenkiintoset juonen käänteet, kun hyvä ystävä istuu sohvalla vieressäsi, vain sinä olisit molemmat mukana pelissä.
Ennusteeni: Yksinpeli FPS häipyy nopeasti. Mutta se ei kuole millään tavalla; se vain valmistelee maailmaa sen loistavaa paluuta varten. Huomispäivän FPS-megahitit voivat hyvinkin olla yksinpeli- tai yhteistyökokemuksia pikemminkin kuin verkkofragmentteja, ja tämä on tulevaisuus, jonka otan avosylin vastaan.
Lähettäjä Josh Wirtanen
CCC Freelance Writer
*Tässä artikkelissa esitetyt näkemykset ovat yksinomaan kirjoittajan mielipiteitä eivätkä ilmaise Cheat Code Centralin näkemyksiä.*
